Nyt on kotiuduttu. Takana Lontoon, Pariisin ja viimeimmääkseen Islannin matka. Takki on tyhjä, mutta pää täynnä ideoita ja uutisia.
Olin Reykjavikissä siis DesignMarch-tapahtumassa, mikä siis vastannee meidän Design weekiä. Kaupungin julkiset tilat, kaupat, kahvilat, hotellit ja näyteikkunat täyttyvät uusimmista paikaillisista designtuulahduksista, tapahtumia oli tänä vuonna yli 130.
Islannissa asukkaita on 330 000, joista noin 210 000 Reykjavikissä. Keskusta on pieni ja omassa twinpeaksmäisyydessään satumaisen viehättävä. Tunnelma syntyy omaperäisestä rakennusrannasta ja tiedosta, että puolet kansasta uskoo edelleen keijuihin ja menninkäisiin. Kuutiomaisia, arkkitehtuuriltaan todella moderneja betonitaloja on tuon tuosta ja toisaalta säänolosuhteiden rankkuudesta suojaavien aaltopeltien pinnoittamia hirsirunkoisia pientaloja. Yht’äkkiä kulman takaa harmaan, mustan ja valkoisen harmonisen skaalan rikkoo joko villi turkoosi, lohenpunainen tai neonvihreä talo. Huimia valintoja.
Keskellä kaupungia seisoo jykevänä Islannin kansallisarkkitehdin, Guðjón Samúelssonin (1887-1950) piirtämä kirkko. Mieletön rakennus.

Islannin muotoiluskene ei ole ehkä niitä tutuimpia, ja maasta ei vielä hirveän montaa maailmankuulua muotoilutähteä oli ponnistanut. Siihen on selitys. Arkkitehtuuria ja graafista suunnittelua on Islannissa ollut jo vuosikymmeniä, mutta muotoilun saralla alkoi tapahtumaan vasta 2000-luvun alkupuolella. Reykjavikin ensimmäinen muotoilu- ja taideoppilaitos perustettiin vuonna 1999 ja tämän ensimmäiset oppilaat valmistuivat vasta 2003. Näiden vuosien aikana tunnetuimpia islantilaisia tuotteita on varmaan Katrin Olinan Swedeselle suunnittelema Tree-naulakko, Dögg Guðmundsdóttirin Fifty-tuoli Ligne Rosetille, uusimpina Snaefrið Thorsteinsin ja Hildigunnur Gunnarsdóttirin WRONG FOR HAY:lle suunnittelema kalenteri sekä Sigurjón Pálssonin Normann Copenhagenille piirtämä Shorebird-puulintu.

Nyt on 12 vuotta kulunut ja Islannin muotoilutarjonta näyttää freesimmältä kuin koskaan. Itse ennätin haukkaamaan vain pienen palasen tuosta festivaalitarjonnasta, mutta kokoan mielelläni oman TOP 6 seurattavista Islantilaisista nimistä ja kuumimmista tuotteista.

1) Graafiset suunnittelijat Ármann Agnarsson ja Studio Erla & Jónas olivat DesignMarchin ilmeen takana. Skulagatanilla esiteltiin vuoden 2014 parhaat graafiset työt, mukaan lukien tuo ilme. Katsokaapa tarkemmin noita yksittäisiä kortteja ja niiden moderneja Islantipaloja. Ja tässä pari muutakin graafista helmeä näyttelystä:

2) HAF studio eli Hafsteinn Juliusson ja hänen uusin Möskvar-valaisin.

3) Ligne Rosetille Fifty-tuolin tehneen Dögg Guðmundsdóttirin / Dögg Design uusin Askja-puukanto- ja lehtiteline.

4) Kuvataitelija/kuvittaja Hanna Whitehead on namu!

5) Vik Pjonsdottir täytti jo 10 vuotta, mutta tuotteet valloittavat edelleen. Paikallisissa neuletehtaissa valmistetut, Islantilaisista kansantaruista ammentavat neuletuotteet ilahduttavat varmasti tuulen ja tuiverruksen keskellä.

6) Swedesen Treen suunnittelijan uusin kirjahevonen on valmistettu taivutetusta pakoputkesta. Islantilaiset ovat hurjaa lukukansaa ja julkaisevat itsekin kirjoja tuon tuosta. Kovimpia lukuharrastajia kutsutaankin maassa tuotteen mukaisesti Lestrarhestareiksi eli kirjahevosiksi. Samainen teline nousee pienenä ja kepeänä vaikka keittiön tasolle keittokirjatelineeksi.

Siinä oli muutama tuote ja nimi korvan taakse. Näiden lisäksi ehdin käydä katsastamassa myös muutaman DesignMarchiin osallistuneen suomalaisen näyttelyn ja tapahtuman. Design migrationin Views on clay -näyttely oli laaja katsanta tämän hetken suomalaiseen keramiikkaan, Liikkuvan linnan Social rug -mattotapahtuma taasen järjestettiin suomalaisuuteen täydellisesti natsaavassa tapahtumapaikassa, Alvar Aallon Pohjola-talossa. 1+1+1 näyttely esitteli Aalto+Aallon sekä muutamien ruotsalaisten ja islantilaisten muotoilijoiden yhteistyövalaisimia.

Fiilistellään vielä lopuksi muutamalla paikalla ja kuvalla. Maanantaiaamuna pääsin aamukahville tapaamaan suunnittelija ja muotoilulehtori Tinne Gunnarsdottiria hänen kotiinsa. Mikä taitava ja valloittava nainen – ja hänen graafisen kevyet led-valaisimet tuon antiikkikaapin päällä. Ah!

Kaupungin ehdottomasti parhaat kahvit nautin Reykjavik Roastersilla, hauskimmat Urban shape -kaupunkikartat oli kuvittanut Paolo Gianfrancesco ja makeimmat sisustusostokset voi tehdä SPARK Design Space -galleriakaupassa sekä keskustan laitamalla sijaitsevassa Epal-huonekalu-ja sisustusliikkeessä. Eikä matka ole mitään ilman rentoutumista Blue Lagoonissa. Ennen kokematonta, tähän on hyvä lopettaa. Takk!