Viikon kruunasi aamu. Voi mahdotonta sitä astioiden kilinää, jännitystä ja supinaa, lahjojen ja korttien määrää. Itku silmässä katselen jokaista värkättyä korttia, ensimmäistä pikkusormin näperrettyä liinaa ja ilmapallopäätä. Jälkimmäinen täysin oman mielikuvituksen tuotetta. Ilahduttaa kuulemma äitiä. Niin mahtava!
Kiireinen ja rankka viikko takana, monessa suhteessa. Jotkut tekevät elämässä niitä aarrekarttoja, minä  en. Toivon vain terveyttä jokaiselle lähelläni ja liimasin perheen ’aarrekartan’ jääkaapin oveen.
Viikolla töiden lomassa törmäsin töihini Iittalalla. Kiitos, näyttää oikein hyvältä – olen niin otettu saatuani työskennellä heille. Tiettyjä uran virstanpylväitä, ehdottomasti ja kunnioittavin kiitos.
Töiden vastapainoksi arjen paloja ja kukkivia ajatuksia – mihin äitienpäiväruusu istutetaan ja mitä kasvimaalle laitetaan. Ne meinaan koota tuohon Anna Emilia Laitisen kuvittamaan vihkoon. Kiitos ystäväni siitä. Nyt alan kokkaamaan, pian meillä vietetään äitienpäiväsyömingit!