Sen kirpputorien rumimman purkin pauloissa vietettiin eilisiltaa. Minä asettelin sitä eri paikkoihin ja mies kauhisteli. ”Onko se nyt oikeasti niin, että mikä on kaikkein ruminta ja törkeintä, on samalla siisteintä?” Kyllä, mieheni ymmärtää täysin kasari- ja ysärityylien luonteen. Meillä ei säily keksit, ei karkit eikä muromyslit päivää pidempää, joten jos ne ensi kerran säilöisin tuohon purkkiin, niin ehkä se jarruttaisi miehen syömisiä.

Intouduin Bent Karl Jacobsenista niin, että ihan kuuklasin hänen muita tuotoksiaan. Aivan mahtavia trendivuosikymmenten tiivistymiä. Mä voisin oikeesti ottaa noista jokun seinälle – mutta siis vain yhden. Rajansa minullakin. (Ja pitkää ikää avioliitolle)

The flea market’s ugliest tin was last evening’s main subject. I tried to find a place to it and my husband tried to get rid of it, heh. ”Is it so that the most ugliest thing is same time the coolest thing?”, he asked. – Yes, you got it. That’s the secret of 80′ and 90’s style. I was so into that can artist Bent Karl Jacobsen that I googled some of his works. I really could get one to our home, but only one.