Tuoksuilla voi myös sisustaa – tuoksukulttuuri tulee Suomessakin julkisiin tiloihin ja koteihin

Erilaiset tuoksukynttilät, diffuuserit ja tuoksutikut ovat normcorea jo meilläkin. Silti kodin tuoksuminen jakaa myös mielipiteitä. Mikä tuoksuista tekee niin ihania? Tai niin kamalia?

Miten tuoksuja voi käyttää kodissa tunnelmaa luomassa tai vaateliikkeessä ostokokemusta parantamassa? Onko tuoksulla sisustaminen mahdollista? Kemian tohtori ja Tuoksujen ihmeellinen maailma -kirjan kirjoittaja Jari Tuominen muistuttaa, että hyvät tuoksut vaikuttavat käyttäytymiseemme todella paljon, mutta pitkälti tiedostamattomalla tasolla.

Lue myös: Mistä hyvä tuoksukynttilä? Katso Dekon valinnat!

tuoksut, tuoksulla sisustaminen

Hygge-kynttilä kuvastaa skandinaavista kotoisuutta ja kumppanuutta tuoksuen teelle, vastaleivotulle mansikkakakulle, mintulle ja ruusun terälehdille, 35 e. Kuva: Skandinavisk

Kokemus perustuu tuoksun ainutlaatuiseen käsittelyyn aivoissamme. Jari Tuominen kertoo, että hajuaisti on ainoa aisti, jonka toimintaa ei täysin tunneta. Se kuitenkin tiedetään, että aistittu molekyyli kiinnittyy nenän hajureseptoreihin, ja sen sisältämä informaatio lähtee aivan ensimmäisenä signaalina ja muista aisteista poiketen aivojen limbisen järjestelmän tunnekeskukseen ja mantelitumakkeeseen. Ne molemmat käsittelevät myös muistia ja tunteita, ja näin ne tulevat osaksi tuoksukokemusta. Prosessi on salamannopea: tuoksu vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu jo ennen kuin olemme edes tietoisia itse tuoksusta tai hajusta.

Tuoksu vaikuttaa siihen, miltä meistä tuntuu jo ennen kuin olemme edes tietoisia itse tuoksusta tai hajusta.

Tällaiseksi Proustin efektiksi sanotaan juuri kaukaisia lapsuuden muistoja, jotka tulevat eläviksi tuoksun avulla. Pannukahvi saattaa tuoda joillekin mieleen mummolan keittiön, kaupan jätskialtaan pakkastuoksu puolestaan lapsuuden jäätelönhakureissut korttelikaupasta. Nimensä efekti lainaa ranskalaiselta kirjailija Marcel Proustilta (1871–1922), jonka 1800–1900-lukujen vaihteen molemmin puolin kirjoittamaa seitsemänosaista romaania Kadonnutta aikaa etsimässä on kiitelty myös taitavasta muistin ja muistamisen, mielenliikahdusten sekä aistimusten kuvauksesta.

Maailmalla tuoksulla sisustaminen on jo yleistä

Tuoksulla sisustaminen, tuoksun hyödyntäminen niin julkisessa tilassa kuin kotona vaatii taitoa ja voi kääntyä itseään vastaan, jos siihen liittyviä lainalaisuuksia ei tunne. Muualla maailmassa tuoksuja käytetään Suomea enemmän kaupallisissa kohteissa, kuten hienoissa hotelleissa. Asiakaskokemus on huono, jos sisään astuessa hotellista pelmahtaa ikävä tai edes vähänkään ummehtunut haju. Yhdysvalloissa jopa hammaslääkärit käyttävät tuoksuja poistamaan hammaslääkärin pelkoa, samoin yhä useampi lentoyhtiö käyttää tuoksuja matkustamoissaan.

”Lähtökohtaisesti tuoksujen käyttö tilassa vaatii paitsi tietoa siitä, mitä tekee, myös käsityksen siitä, minkälaisen kokonaisvaltaisen ambienssin eli tunnelman ja olosuhteen, tilaan haluaa luoda. Tällöin myös valojen ja äänen suunnittelun on oltava samassa linjassa. Myös tilan ilmastointi sekä ominaistuoksu tai mahdollisesti poistamista vaativa haju, on huomioitava”, Tuominen toteaa.

”Tuoksut ovat myös kulttuurisidonnaisia ja niihin liittyy erilaisia assosiaatioita eri kulttuureissa. Esimerkiksi saunavastan tuoksu ei toimi kiinalaiselle kylmiltään, toisin kuin suomalaiselle. Tutut tuoksut ovat yleensä aika varmoja, esimerkiksi appelsiini on globaalisti hyväksytty. Tärkeintä kuitenkin on, että mitään tuoksua ei käytetä liikaa. Esimerkiksi appelsiinin tuoksu muuttuu liikaa käytettynä hajuksi. Myöskään todistettuja allergeeneja ja negatiivisia yhdisteitä ei pidä käyttää.”

tuoksut, tuoksulla sisustaminen

Ranskalainen Overose on vuonna 2016 perustettu tuoksutalo, joka on vakiinnuttanut nopeasti asemansa luksustuoksutalojen joukossa. Sen kuuluisinta, ruusuista Nudesse-tuoksua on kuvailtu niin aidoksi, että edes sytytetty ruusunterälehti ei pääsisi yhtä lähelle ruusun tuoksua. 52 e, Petit St Louis.

Varo tuoksujen sekametelisoppaa

Tuomisen kanssa samoilla linjoilla on myös lahtelaisen lifestyle-mymälän Petit St Louis’n omistaja Heidi Kivinen. Hänen liikkeensä valikoimiin kuuluvat myös arvostetut ja laadukkaat Byredon ja Diptyquen parfyymit ja huonetuoksut. Heidi Kivisen oma kiinnostus tuoksuihin heräsi jo lapsuudessa, ja liikkeen asiakkaiden keskuudessa hänet tunnetaan ainutlaatuisesta taidostaan auttaa asiakasta löytämään itselleen sopivat tuoksutuotteet.

”Suomessa tuoksukulttuuri on pitkään ollut lapsenkengissä, mutta nyt siihen ollaan heräämässä muussakin kuin negatiivisessa mielessä. Tuoksukulttuuriin kuuluu taito käyttää tuoksuja. Tätä Suomessa ei vielä kovin hyvin tiedosteta. Siksi tuoksukeskustelu on saanut niin negatiivisen sävyn, ja sitä ovat dominoineet lähinnä tuoksuttomuus ja allergiat”, Heidi Kivinen toteaa.

”Tuoksukulttuuriin kuuluu olennaisena osana toisten huomioon ottaminen eli sopiva annostelu, niin parfyymeissä kuin huonetuoksuissa. Toisten huomioon ottaminen pätee myös toisin päin: myös tuoksuminen on sallittua. Olennaista on myös ymmärtää tuoksun laatu eli se, mistä halvemman ja kalliimman tuoksun ero syntyy. Laadukkaat raaka-aineet maksavat, siksi hyvää ei saa halvalla. Monien huonojen kokemuksien taustalla on useimmiten halvoista raaka-aineista valmistettu tuoksu.”

Monet asiakkaat ovat ihastelleet Petit St Louis -liikkeen hentoa tuoksua. Myös ne, jotka tunnustavat, että eivät pidä huonetuoksuista.

”Siinä konkretisoituu juuri laatuero. Kun laadukasta tuoksua käyttää maltillisesti, tässä tapauksessa tuoksukynttilää, ero on selkeä. Lisäksi liikkeen parfyymeissä on maltillinen määrä maailman parhaimpia raaka-aineita, joten tuoksuista ei synny sekametelisoppaa toisin kuin usein tavallisella parfyymiosastolla.”

Suomalaisen lempituoksut: järvivesi, savusauna, kielo ja metsä

Suomalaiset eivät ehkä ole kasvaneet tuoksukulttuuriin samalla tavalla kuin moni muu kansa, esimerkiksi parfyymikaupat loistavat meillä lähes poissaolollaan verrattuna Keski-Eurooppaan ja Venäjään. Mutta myös meillä on omat tuoksumieltymyksemme ja -tapamme.

Suomen ainoa parfymööri Max Perttula kertoo, että suomalaiset pitävät raikkaista, puhtaista ja läpikuultavista tuoksuista, joiden lähde on yleensä luonnossa tai saunakulttuurissa. Järvivesi, savusauna, kielo, metsän tuoksu sateen jälkeen ja terva ovat esimerkiksi monille meistä rakkaita ja tuttuja tuoksuja.

”Etelä-Euroopassa on paljon vahvempi ja tummempi tuoksukulttuuri kuin Skandinaviassa. Siellä käytetään paljon myskiä, ambraa ja nerolia. Suomessa tuoksumieltymykset liittyvät vieläkin voimakkaammin luontoon kuin muilla skandinaaveilla. Meillä onkin äärimmäisen rikas luonnon tuoksukirjo”, Max Perttula pohtii.

Max Perttula on samaa mieltä, että meillä ei ole samanlaista tuoksukulttuuria kuin monissa muissa maissa, sillä historiamme on erilainen. Suomessa ei ole perinteisesti korostettu tai arvostettu nautiskelevaa ja ylellistä elämäntapaa, vaan enemmän käytännöllisyyttä. Asenteet ovat toki muuttuneet paljon globalisaation myötä, ja mekin olemme oppineet tuoksukulttuuria. Tuoksun valinnassa näkyy kuitenkin suomalainen harkitseva ja uskollinen luonteenlaatu.

”Suomalaiset ovat hyvin tarkkoja valitessaan tuoksuja. He saattavat miettiä hyvinkin pitkään tuoksun hankintaa ja käyttää samaa tuoksua vuosikausia.”

tuoksut, tuoksulla sisustaminen

Parfyymit ovat yleensä ensimmäinen asia joka tulee mieleen tuoksuista. Kuva: Mirva Kakko.

Hajuaisti on aina subjektiivinen aisti. Aistimuksemme eroavat noin 30 prosenttia toisistaan, eli kukaan ei koe samaa tuoksua tai hajua koskaan täysin samalla tavalla. Aistimukseen vaikuttavat paitsi muistot ja niihin liittyvät tunteet myös geeniperimä.

Geenit ohjaavat myös epämiellyttävien tuoksujen kokemuksia: universaalia on, että ihminen ei pidä hajuista. Haju signaloi yleensä vaaraa, jotain sellaista, jota olemme oppineet välttämään. Mielenkiintoista on toisaalta myös se, että hyväkin tuoksu voi muuttua pahaksi, jos sitä on liikaa. Tai toisinpäin paha haju voi olla hyvä pieninä pitoisuuksina.

”Tuoksut ovat yleensä monen yhdisteen seoksia. Mielenkiintoinen kombinaatio löytyy esimerkiksi valkoisesta kukkaistuoksusta jasmiinista. Yksi sen yhdisteistä on indoli, joka haisee yksinään lähinnä ulosteelle, mutta josta tulee kahden tietyn toisen yhdisteen kanssa nimenomaan ihastuttava jasmiini” Jari Tuominen kertoo.

Miten poltat tuoksukynttilää oikein?

• Pidä sydänlanka tarpeeksi lyhyenä, 0,5–1 cm:n pituisena, jotta liekki ei lepata ja savuta. Näin kynttilästä tulee mahdollisimman vähän päästöjä sisäilmaan.

• Polta tuoksukynttilää kerralla vain lyhyen aikaa, jotta tuoksusta ei tule liian tymäkkä. Hyvä sääntö on polttaa kynttilää, kunnes sen uloin vahakerros on muuttunut nestemäiseksi. Näin kynttilä palaa myös seuraavilla kerroilla tasaisesti eikä muodosta pintaan kuoppaa. Tällöin kynttilä myös kestää pidempään.

• Joidenkin kynttilöiden sydänlangat saattavat sisältää raskasmetalleja, joita poltettaessa vapautuu ilmaan. Tämän välttää parhaiten suosimalla laadukkaita tuoksukynttilöitä tai kasviöljyistä valmistettuja luonnonmukaisia kynttilöitä.

Avainsanat huonetuoksut tuoksut

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Alibi
Anna
Deko
Erä
Hymy
Kaksplus
Kippari
Kotilääkäri
Kotiliesi
Koululainen
Ruoka.fi
Parnasso
Seura
Suomen Kuvalehti
TM Rakennusmaailma
Tekniikan Maailma
Vauhdin Maailma
Golfpiste
Vene
Nettiauto
Ampparit
Plaza
Muropaketti